Kun ohi on elonaika

I wrote a little poem, this time in the Finnish language (sorry, it's much easier for me, more natural). English title of the poem is When the Harvest is Over. This poem is a bit melancholic and it's inspired by these Bible verses: "You who are my comforter in sorrow, my heart is faint within me. – The harvest is past, the summer has ended, and we are not saved" (Jeremiah 8:18, 20; in Finnish: "Missä on virvoitus minun murheeseeni? Minun sydämeni on sairas. – Ohi on elonaika, lopussa kesä, mutta ei ole meille apua tullut").

Tämä runo kertoo kaipuusta, kesän loppumisesta ja siitä, ettei voi olla sen luona, jota sydän halajaa. Japanilainen kirjailija Yasushi Inoue on sanonut, että "kärsimys on poissaoloa kaiken sen luota, josta pitää" (in English: "Suffering is the absence from all that you like").

Silti tässä runossa on myös onnellisuutta. Se odottaa kenties jossakin tulevaisuudessa ja syksyn raikkaudessa, kun surullinen ja kirottu kesä on (Jumalan kiitos) vihdoin ohi. Olen aina inhonnut kesää. Miksi siis edes suren sen loppua ja laitan siihen mitään odotuksia. Kesä ei ole minun aikaani. Minun aikani ei ole vielä edes tullut. Mutta tervetuloa ihana, raikas syksy! Toivottavasti se tuo jotain onnellista mukanaan, eikä sateenkaari pakene minua loputtomiin, loputtomiin...

And here is the poem:

Kun ohi on elonaika

syksyn tummenneen taivaan alla

vihdoin onnellisina

kohtaamme toisemme siellä,

kulkien rahisevalla kylätiellä

ilman kiirettä ja huolta.

The English translation:

When the harvest is over
under the darkening autumn sky
finally we will happily
face each other there,
walking on the country road
without hurry and worry.

 

Teisuka (August 13, 2016)